Black Sabbath Vol 4

Product Information

Oricon Album Chart Book: Complete Edition 1970–2005 (in Japanese). Roppongi, Tokyo: Oricon Entertainment. 2006. ISBN 4-87131-077-9. Arvostettu Kerrang!-lehti listasi albumin sijalle 48. "100 Greatest Heavy Metal Albums of All Time" -listauksessaan vuonna 1989 ja Q-magazine sijoitti albumin sijalle 60. "The 100 Greatest British Albums Ever"-listassaan vuonna 2000.

Black Sabbath: Vol. 4 (Super Deluxe) Album Review | Pitchfork

Although most of the album is in the band's trademark heavy style, some songs demonstrate a more sensitive approach. " Changes", for example, written by Iommi with lyrics by Butler, is a piano ballad with mellotron. Iommi taught himself to play the piano after finding one in the ballroom of the Bel-Air mansion they were renting. It was on this piano that "Changes" was composed. [4] "Tony just sat down at the piano and came up with this beautiful riff," Osbourne writes in his memoir. "I hummed a melody over the top, and Geezer wrote these heartbreaking lyrics about the break-up Bill was going through with his wife. I thought that was brilliant from the moment we recorded it." Myös studion ulkopuoliset olosuhteet L.A.:ssa olivat kohdallaan: "Vuorasimme talon Bel Airista", muistelee Osbourne. " Kokaiinia, huumeita, viinaa ja naisia riitti. Pidimme todellakin hauskaa siellä". [11] Butler oli samoilla linjoilla vuonna 2001: "Kokkeli oli tosiaan tullut kuvioihin. Menimme Losiin ja aloitimme aivan toisenlaisen elämäntyylin. Puolet budjetista meni kokaiiniin ja puolet levyntekoon. Irstailu Bel Airissa oli uskomatonta". [12] Nauhoitukset ja sisältö [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä ] Albumin avaa sen pisin kappale, ilmeisen selvästi huumausaineiden vaikutuksesta kertova "Wheels of Confusion". Yhtyeen tyyliin se on monirakenteinen. Alun introssa on Iommin melankolinen kitarakuvio, mutta säkeistöissä riffi muuttuu "iloisemmaksi". Kappaleessa on nopea, rokkaavampi väliosa. Kappaleen päättää n. 3-minuuttinen nopeatempoisampi, hieman Eric Claptonin "Layla"-kappaleen loppua muistuttava [13] outro, jossa on lukuisia kitaradubbauksia ja jonka psykedelis-henkistä kitarakuviota hammond-urut säestävät. Tämä kappale tunnetaan nimellä "The Straightener" joissain levyn painoksissa. Rumpali Bill Ward: "Se oli vain julkaisutekninen kikka. En todellakaan tiedä mistä se nimi ("The Straightener") tulee. Joskus ne tulevat muistiinpanoista, kuten 'Luke's Wall' Paranoidilla. Joskus kustannusyhtiöiden täytyy tuottaa tietty määrä biisejä, joten ne alkavat halkoa hiuksia. Se on tietenkin kusetusta ja todella paskamaista". [13]St. Vitus Dance" on sisältää folk-vaikutteisen pääriffin, mutta säkeistöissä riffi on raskaampi. Nimi viitannee kristinuskon pyhimykseen Pyhä Vitus, joka paransi " tanssitautisia" ihmisiä. Vol. 4 menestyi jälleen hyvin Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Britanniassa sijoitus oli 8. ja Yhdysvalloissa se nousi sijalle 13 myyden kultaa jo kuukaudessa. Ennen pitkää albumi myi siellä platinaa, jolloin siitä tuli jälleen yksi miljoonan myynyt Sabbath-albumi. Suomessa, Australiassa ja Kanadassa albumi nousi top-3:een. Kappale "Tomorrow's Dream" julkaistiin singlenä, mutta se ei saanut listasijoituksia osakseen. Sabbath tunnettiin enemmän albumi-painotteisena yhtyeenä, joten singlen menestyksettömyys ei tullut yllätyksenä. Fred Varcoe: I love Sabbath but always viewed this as one of their weaker efforts. Iommi changed his guitar sound, the production was trying to be too clever and it didn't have that hit-you-in-the-gut feeling of the previous albums. It's a 7 for me. Creative Sounds PSNEMS 6011-2 (US, CD, julkaistiin nimellä "Children of the Grave", sisältää myös kyseisen kpl. livenä) The riffs peaked on Supernaut: a face-melting boogie supported by Geezer Butler’s booming bass bombs, Ozzy Osbourne maniacal and Bill Ward delivering a drum-break to die for. But all 10 songs – here remastered by Andy Pearce and Matt Wortham, also credited on re-issues by Deep Purple, Rory Gallagher et al – sound rich and timeless.

Black Sabbath - Vol. 4 Lyrics and Tracklist | Genius

Joe Cogan: The fourth masterpiece in a row from the mighty Sabbath. FX is a pointless throwaway, but otherwise, this is all killer, no filler. Yes, there are surprises that you wouldn't expect from Sabbath ( Changes, Laguna Sunrise), but they were always about confounding expectations, whether Ozzy's frantic harmonica playing on The Wizard from their debut, or the ultra-cool Planet Caravan from Paranoid that sounds like they should be playing it to a coffeehouse full of beatniks at 4AM, wearing shades and passing a joint. Kanteen tuli kelta-oranssi, värikyllästetty keikalla otettu kuva Osbournesta mustalla taustalla. Kannet olivat avattavat ja sisältä löytyi valokuvaliite, jossa oli lisää konserttikuvia yhtyeen jäsenistä. Kannessa muistetaan kiittää myös Los Angelesin "loistavaa COKE-Cola-yhtiötä". "Se oli typerä pikku mainos, joka viittasi silloiseen runsaaseen kokaiininkäyttöömme" [15], kertoo Ward nykyään. Geezer Butlerilla oli albumin jälkeisellä kiertuella bassossaan tarra, jossa luki "Enjoy CoCaine", parodia sloganista "Enjoy Coca-Cola".Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä.